tiistai 30. heinäkuuta 2013

Helgoland - Rendsburg

15.7.2013

Aamulla lähdettin kohti Cuxhavenia, tuulta oli ennustettu vähän ja tarkoitus oli genaakkerilla tulla. Joo ei ollut suunta kuitenkaan hyvä genaakkerille ja genulla ja isolla tultiin jonkun aikaan kunnes tuuli loppui ja iso vaan hakkasi edes takaisin. On muuten todella ärsyttävää kun tuuli loppuu mutta aallokkoa vielä on ja iso alkaa renkkaamaan edestakaisin. No Yanmar onneksi veri huonossakin tuulessa ja eikun sillä kotia kohti. Osuttiin juuri sopivasti Elben suulle myötävirran alkuun ja tultiin yli 10 solmua kohti Kielin kanavan suuta. Cuxhavenin kohdalla ei maltettu pysähtyä kun oli niin kovat halut veneellä mennä pois Pohjanmereltä. Päätettiin jatkaa suoraan Kielin kanavalle.

Vihdoinkin sisällä sulussa, oli se mukavaa olla isoilla vesillä ja kaikenmailman virroissa ja suorovesissä mutta on se hieno päästä takaisin tuttuun ympäristään, Itämerelle.


Tämä oja on sitten hiukan eri kaliberia ja tällä kertaa riitti vettäkin kölinalla. Muuten sitä samaa tylsää ojassa ajoa yöhon asti ja yö nukuttiin miliisin viereisen proomun kyljessä ja aikasin aamulla taas jatkettiin tätä tylsää oja ajelua. Mitä siihen sitten voisi enää lisätä... No onneksi ollaan aamulla takaisin Itämerellä :)
 

Borkum - Helgoland

13.7.2013

4:00 lähdettiin kohti Helgolandia, 1h yläveden jälkeen eli mukava myötävirta ulos merelle. Tuuli oli tosi kevyt koko päivän, oikein matkapurjehtijan painajainen jos johonkin meinaa päivän aikana keretä. Tällä kertaa oli kerkeämistä taas kerrakseen, melkein 90 nm olisi tarkoitus taivaltaa. No pakkohan se oli laittaa kaikki vetämään mitä oli eli genu, iso ja yanmar :) sillä yhdistelmällä saatiin sentään "tyydyttävä" matkavauhti aikaiseksi.

Ainiin edellisestä päivityksestä unohtui mainita ettei täälläpäin väylät ole aina siellä missä kartta sanoo. Meillä on kartta tältä alueelta vuodelta 2012 ja väylän paikalla oli nyt pelkkiä tyrskyjä! Tarkkana saa olla, no onneksi uusi väylä oli hyvin merkitty ja tyrskyt näkyi isossa aallokossa kauas.

Siellä se Helgoland pilkistää, monen vuoden haave on taas toteutumassa.

Pikkuhiljaa alkaa satama täyttymään

Täällä on kiinnitystapana kylkikiinnitys ja paikka on todella suosittu eli yleensä tulee monta venettä rinnakkain. Meidän rivissä ei ollut kuin 7 venettä rinnakkain mutta naapuri kertoi että hänen ennätys oli 25 venettä rinnakkain! Aika kiipeileminen kun haluaa maihin :) Oli kuulemma ollut aika sirkus kun viimeisessä veneessä oli lapsiperhe jolla pieniä lapsia ja lastenrattaat, oli siinä touhuamista ennenkuin kaikki oli maissa.

Helgoland on mielenkiintoinen ilmestys keskellä Pohjanmerta. Alue on verovapaata aluetta ja kovin suosittu "halpojen" ostosten takia. No täälläkin on se sama viisaus voimissaan, kun verot puuttuu on osa hyödystä luonnollisesti siirretty hintoihin. 

Pikkupuoteja kylän raitilla

 Jokaista asukasta kohden on ainakin yksi pitkäripainen

Hotelleja

Leikkipuisto sai neidistön hyväksynnän :)

Hiekkaa oli paljon

Susanne "jutteli" lampaiden kanssa ja kohta koko lauma alkoi seuraamaan meitä

Toinen satama




Paljon lintuja ja haju sen mukainen

Joku hieno lehmärotu

Jo satamaan tullessa koitin etsiä jotain ohjetta satamamaksun suorittamiseen mutten löytänyt, no yleensä aina joku rahaa haluaa niin eiköhän ne sitä tule pyytämään. Seuraavana päivänä oli veneelle ilmestynyt lappu jossa oikein kartan kanssa neuvottiin satamakonttoriin. Mielenkiintoinen juttu että alue on verovapaata mutta ihmisistä peritään kylpyläveroa / henkilö ja ellei sitä maksa tulee muutaman tuhannen euron sakko. Arvaa vaan tuliko kiire konttorille veroa maksamaan.

Helgoland on todella erikoinen paikka ja ehdottomasti vierailemisen arvoinen paikka. Tullaan varmasti uudestaan kun täälläpäin seuaavan kerran seilaillaan.
 

tiistai 23. heinäkuuta 2013

Oostmahorn - Borkum

11.7.2012

Aamuvalkeni pilvisenä ja tuulisena, tosin tuuli oli selvästi jo laantunut eilisestä. Tänään on tarkoitus mennä viimeisestä sulusta ja sitten ollaan ulkona Pohjanmerellä. Jos "laskelmat" osuu oikeaan on nousuvesi eli meillä taas vastavirta kun mennään ulos merelle mutta sitten mukava myötävirta kohti Borkumia. Tosin nyt vahingoista viisastuneena ja asioista enemmän lukeneena ei tuo vastavirta pitäisi olla ongelma. Nyt on tarkoitus koittaa löytää se akanvirta josta luin. Saa nähdä kuinka käy.

 Viimeinen sulku lähestyy

Jee löytyhän se akanvirta, Hollantilaisvene meidän perässä meni keskellä väylää ja me matalikoita nuollen reunasta ja heti nousi vauhti 7.2 solmuun kun keskllä vastavirrassa tultiin alle 5 solmua. Nyt on kyllä pakko sanoa että jotain sentään ollaan opittu. Hollantilaisvene jäi kuin seisomaan meidän kiitäessä akanvirrassa. Ihme juttu, taas.

 Onnellinen pikku purjehtija

Borkumin sataman suulla olikin kaksi satamaa, toinen pienveneille ja toinen laivoille, kumpaankohan mennään? No laivasatamaan tietty. Satamassa oli myös muita purkkareita ja naapuri kertoi että pienvenesatamassa on alavedellä vettä ainoastaan 1.60m Heh kerrankin kävi tuuri. Borkumin satama oli ehkä lievä pettymys, jotenkin olin ajatellut sen mielessäni erillaiseksi. No kyllä kait sitä täälläkin saa ajan kulumaan.

Satamakonttori

Onkohan siellä oikeasti sauna? vai tarkoittaako sauna saksaksi jotain muuta? ovi oli ainakin lukossa ja talo autio ja hylätyn näköinen. Vanha armeijan kasarmi??

 Bussissa on hauska matkustaa.... tai sitten ei....

Keskustaa

Hiekasta ei ainakaan ole pulaa

Seuraavana päivänä ajeltiin bussilla keskustaan ruokaostoksille ja syötiin hyvät pitsat paikallisessa pitseriassa. On kyllä kauhia turistirysä koko paikka. Kaukana idyllisestä pikku kalasatamasta joka on enemmän meidän mieleen. Seuraavana päivänä on tarkoitus purjehtia Helgolandiin, paikkaan johon jo viime vuonna oli tarkoitus mennä mutta josta oli pakko luopua kunnei keretty kryssimään sinne asti.

torstai 18. heinäkuuta 2013

Enkhuizen - Oostmahorn

9.7.2013

Aamulla intoa täynnä merelle, eikun sisäjärvellä., Ensin käytiin tankkaamassa dieseliä jos kuitenkin iskee nuukuus ja ei kuitenkaan raaski purjeitä käyttää :) Tuuli tietysti täysvastainen joten päästään ottamaan selvää millainen menijä Adriana on uusilla purjeillä kryssillä. Isopuretta nostaessa jumitti purje yhtäkkiä 10cm ennen kuin oli ylhäällä, hetken jo ihmettelin kunnes leikkasi, 2 reivin köysi liian lyhyt. No ei auta kun ottaa reivi irti jotta saadaan purje kokonaan käyttöön. Iltapäivällä sitten tuulikin jo ihan kiitettävästi ja sai 2 reivinkin laittaa takaisin.

Päästiin me sitten kevyessä kelissä yhden puukengän ohikin :)


Edelleen kuitenkin oli määränpää hiukan epäselvä tai no sitä ei ollut edes yritetty vielä päättää kunhan kryssittiin pohjoiseen. Ai niin reittisuunnitelmahan pitää aina tehdä ennen matkan alkua, siis suunnitelma oli hyvin selkeä kryssitään pohjoiseen kunnes kyllästytään. No Stavoren kohdalla kyllästyttiin kun tuulikin jo yli 10m/s ja aallokkokin alkoi olla aika möykytystä.


Mentiin sulusta sisään Stavoren kylään ja tarkoitus oli käydä sisällä katsomassa hiukan kanavia ja tulla heti takaisin, no jokainen varmaan arvaa mitä siitä seuraa... Kysyin yhdeltä Hollantilaispurjehtijalta kanavista ja syvyyksistä ja ukko sanoi että 1.80m on taattu koko matkalle mutta joku on kyllä 1.90m päässyt. Heh meillä on 2m syväys johon ukko meinas et ei taida onnistua. Sulussakin kysyin sulkuvahdilta ja kun kerroin syväyksemme ukko pudisti päätään ja piti varmaan ihan hulluina, ei tannut olla väärässä.


No taas kerran kun oli päätetty yhtäkkiä että kyllähän mekin käydään kanavia kattomassa niin jatkettiin matkaa, hiukan kyllä kylmäsi kun ajattelin takaisin paluuta 2 päivän kanava ajeluiden päätteeksi. Noni nyt oli reitti suunnitelma mennään kanavia pitkin Pohjanmerelle tai no ainakin yritetään. Muutama paikka oli hiukan kartan mukaan arveluttava, yhdessä paikassa oli kartan mukaan 1.50m vettä ja toisessa paikassa tai no osuudella joka oli 1/3 koko kanavasta oli 1.90m. Pakkohan niissä on olla varovesi yms. mukana... vai onko? Myöhemmin selvisi kiistatta ettei ollut, jos kartassa lukee 1.90 niin ei siinä ainakaan enempää ole.

Ojassa on sitten kiva ajella, jos on jottain missä ajaa

Kanavamatkasta voisi kirjoittaa vaikka kirjan, sen verran sattu ja tapahtu, oltiin pohjassa kiinni monta kertaa 4 kertaa ajettiin uppotukkiin ja pari kertaa jouduttiin kääntymään takaisin mutta kyllä me sieltä tultiin kun kerran oltiin päätetty tulla. Yksi yö vietettiin kanavan reunassa Grou nimisen kylän lähistöllä.

Siltavahti kävi pahottelemassa että menee 2min ennen avausta, aika palvelu

Autot meneen meidän alta, ihme juttu...

 Ja taas...

Tähän toppas, kartan mukaan on avattava silta mutta eipä ole enää... ja eikun takasin
 
10.7.2013

Vihdoin illalla ollaan ulkona noista kanavista, kieltämättä kävi mielessä ettei enää koskaan saa meikäläistä ajelemaan purkkarilla ojissa joissa ei ole tarpeeksi vettä. No oma vika, olihan minua varoitettu. Mutta kun ei ole niin fiksu et uskoisi ennenkuin koittaa. Oli mukavaa kun kölin alla oli taas vettä eikä tukkeja ja savea. Tultiin illaksi hassuun pikku satamaan. Aika karu paikka tämä Oostmahorn.

Vihdoin alkoi vesi syventymään.

P.S Näin jälkeenpäin kyllä naurattaa koko kanava seikkailu ja en kyllä kadu että sinne mentiin, sai sieltä taas ison kasan kokemuksia. Ja kokemuksiahan täältä on tultu hakemaan. On ne Hollantilaiset ihme ojankaivaja porukkaa kaivaa nyt koko maa täyteen ojia ja isoja muttei syviä...

Volendam - Enkhuizen

8.7.2013

9.30 lähtö kohti Enkhuizen sulkua ja satamaa. vastatuuleen ajeltiin moottorilla muutama tunti. Ei ole vielä raskinut koittaa uusia purjeita, saattavat vaikka kulua? Tuulimylly taas koekäytössä, aihettaa infernaalisen metelin mutta sähköä tulee ku lampaat söis, jos lampaat nyt sähköä syö? Jottain tarttis kyllä tehdä tuollaisena on käyttökelvoton. No hetken asiaa pohdittua ja Kimmoa konsultoituani kokeilin teipata lapojen päihin sähköteippia ja heti oli hiukan hiljaisempi mutta ei lähellekkään vielä hyvä. Eli ainakin osa ongelmasta on lapojen päissä mutta ei koko ratkaisu, mietintä jatkuu...

Nonni ei ollut kamerassa yhtään kuvaa Enkhuizenista, Susanne kamerassa olisi muttei ole kortin lukijaa, laitetaan kuvin kunhan jostain vehkeestä niitä saadaan.

Satamaan kun päästiin ensi töikseen tietty rannassa olevaan venetarvikekauppaan ja saihan sinnekin menemään muutaman satasen. Tärkein hankinta oli kasa santapaperia. Tunnin verran hion ja kiinnotin lapoja ja teippailin kaiken mailman variaatioita mutta hyvää ei tahdo tulla, saa nähdä pitääkö ottaa Pohjanmerella pultit irti ja kattoa kuinka mylly kelluu. Ajeltiin vielä illalla kumiveneellä ympäri satamaa ja eksyttiin hienoon pikku poukamaan jossa oli komioita vanhoja puuveneitä. No eikun rantaan ja veneitä kattomaan kunnes yhtäkkiä välähti, tämähän on maksullinen museo joka on kiinni. Eikun vähin äänin häntä koipien välissä takaisin kumpparille ja hiljakseltaan takavasempaan, ihme ettei tullu vartia häätämään. Aamulla lähdetään taas purjehtimaan ja tällä kertaa kokeillaan vihdoin uusia purjeita... jos raaskitaan...

tiistai 9. heinäkuuta 2013

Muiderzand - Volendam

6.7.3013

Aamu alkoi aurinkoisena ja kuumana, taitaa olla taas saunakelit tiedossa. Tänään on tarkoitus tehdä hommia oikeen urakalla, on Tuuligeneraattorin asennusta, vesisuodattimen asennus, Ankkuriteline, ankkaroliinat, turvaköysien kiinnikkeitä lisää, purjeeet pitää laittaa paikoilleen, yms yms, ja Susanne meinaa siivota koko veneen sisältä vaikkakin kyllä kommentoi että vene oli ukkojen jäljiltä erittäin siisti. Mutta kyllä talon emäntä haluaa oman käden jälkensä aina jättää :) No aamupäivä nyt tietysti meni juostessa väliä vene - venetarvikekauppa, matkaakin on noi kilometri edestakaisin ja n 10 kertaa tuli tuo matka taitettua, voipi olla että on huomenna kintut kipeät.

Tuuligeneraattori vaikutti erittäin laadukkaalta ja kaikki osat oli mukana mitä asentamiseen tarvitaan paitsi laipan kiinnitysruuvit ja sähköjohdot. Muuten kaikki meni hyvin mutta tolpan päätylaippa on suora ja veneenperä noin 45 asteenkulmassa, jottain tarttis tehdä. Työkaluarsenaali kun on minimaalinen ei ole kanttikonetta ei tikkihitsiä eli ei saada rosteri jalkaa. Mitäs sit keksittäin tuulimylly kun pitää saada pystyyn. Mattopuukko olis muttei puuta... No purjeen tekijän roskiksesta löyty joku käytetty pattinkin pätkä ehkä siitä sais jottain aikaseks. Ja eikun ahertamaan ja alla näette mitä tolla kalustossa jaa aikaseksi kun hinku on tarpeeksi kova, ei kaunis mutta toimii :)

Mastonjalka

Tuulimylly

Latauksensäädin ja maasähkölaturi

Aktiivihiili/hopea suodin. Samanlaisen laitoin jo edelliseenkin veneeseen ja aina sen jälkeen ollaan juotu vesi suoraan tankista ilman mitään lisäaineita, hyvä vehje.

Turvanarujen kiinnike

Marina muiderzand

Illalla tuli purjeentekijä purjeet mukava ja laitetiin ne paikoilleen Genoa ja Iso purje istui kauniisti. Hetken mestari nosteli ja laski purjetta ja totesi että uusiksi menee ei kuulemma toiminut kunnolla. Otti isopurjeen kainaloon ja kiikutti takaisin pajalle, lupasi tuoda sunnuntaina takaisin. Aika palvelu, ukko tulee lauantai illalla laittamaan paikoilleen ja sunnuntaina tekee vielä viimeiset parannukset.

7.7.2013
 Sunnuntaina tuli purje takaisin ja oli vaihtanut kaikki lattojen ratsastajavaunut, nyt toimi kuin unelma. Samalla sovitettiin lazybag ja se oli liian pieni. No ukko lupasi modata sen heti ja tehdä maston ympärille uuden suojan ja vielä tuoda hiukan lisää Dyneemaa veneelle. Mulle on tainnut iskeä joku dyneema tauti? Pakko saada lisää...:)  Klo 16:30 tuli kaikki takaisin ja erinomaista oli työnjälki, kaikki äkkiä paikoileen oli meinaa jo pakko päästä järvelle. klo 18:00 lähdettiin kohti Volendam. klo 20:00 oltiin perillä idyllisessä pikkukylässä tukevasti Bavarian kyljessä. Tultiin koko matka koneella suoraan vastatuuleen, ei raskittu käyttää uusia purjeita.

Satamassa, Bavarian kyljessä. Bavaria taitaa olla nykyään Hollanin kansallisvene, joka toinen vene täällä on Bavaria...

...Ja loput näitä outoja puukenkiä

Kylän raittia


PS. Nyt ollaan Enkhuizen nimisessä paikassa mutta netti täällä on niin hidas ettei hättäsempi jaksa odottaa, eli päivitetään blogia seuraavasta satamasta, nyt järvelle. 

perjantai 5. heinäkuuta 2013

Matkustamisen riemua

Terveisiä Köpiksestä, täällä edelleen ollaan... varmaan pitkäänkin jos se on SAS kiinni. Piti lähteä Turusta tänään klo 14:15 kohti Köpistä, no kaikki alkoi jo silloin mennä poskelleen. Tuli myöhästymisilmoitus toisen perään ja vihdoin n. 15:10 päästiin matkaan. Kapteeni kuulutti että kahvat on seljällään jotta saadaan kurottua myöhästyminen kiinni. Aika optimisti oli ukko kun lento aika on 1:20 ja tunti lähdetään myöhässä. En tiennytkään että vanha md-81 on semmonen menijä. No eipä vanhan sotaratsun rahkeet riittänyt ja myöhässä oltiin ja paljon. Meidän jatkolento oli juuri lähdössä viereiseltä portilta, minä juoksin kuin aropupu mutta eipä riittänyt minunkaan rahkeet. Portti oli juuri suljettu ja ei auttanut mitkään tinkaukset, kiinni on ja pysyy sano ukko. Jep arvatkaa vaan harmittiko, seuraava lento Amsterdamiin lähtee 19:35. Mepäs siitä paikalta lopsittiin SAS info tiskille. Vaikka kuinka yritin ja täti tiskillä yritti ei mitään ollut tehtävissä, ei mitään kiertotietäkään päästä aikaisemmin. Saatiin me nyt sitten kuitenkin ilmaset pizza palat korvauseksi. Syötiin ja odotettiin kylmä rinki perseen alla, infotaululla kun ei ollut 19:35 lennolle edes porttia varmistettu. Vihdoin tuli portti ja arvatkaa vaan lento on myöhässä :) Taas odotetaan ja minä kun niin rakastan odottamista. No täällä sitä sit istutaan ja ODOTETAAN.

20:00 Hei kone taisi nyt tulla, mahdettaisko me vihdoin päästä jatkamaan matkaa?

00:16 Vihdoin veneellä, siinä se Adriana seisoo samassa paikassa kuin 2 viikkoa sitten. Kiva olla taas täällä ja mitä parasta vaimokaan ei tilannut taksia ja lähtenyt hotellille, kuulemma vene kelpaa :) Mukava myös nähdä että nostimet oli vaihdettu Dynemaan niinkuin sovittukkin. Huomeenna haetaan uudet purjeet ja tuuligeneraattori marinan toimistosta. Tulee työntäyteinen päivä kun kaikki pitää asentaa. Jaa juu unohtu sanoa että kaikki laukutkin tuli liukuhihnalta vaikken olisi kyllä kaiken säheltämisen jälkeen uskonut. Nyt nukkumaan, hyvää yötä.


keskiviikko 3. heinäkuuta 2013

Lähtökuumeessa

Noni nyt on taas aika valmistautua uuteen seikkailuun. Ylihuomenna eli perjantaina 5.7 klo 14.15 lähtee lento kohti Amsterdamia ja uusia seikkailuja. Kaksi viikkoa on vierähtänyt kuin siivillä töiden merkeissä ja hiukan iltaisin on kerennyt tutkimaan reittejä ja satamiakin tulevaa varten.

No on sitä keritty hiukan veneen eteenkin tekemään, on korjattu Raymarinen plotteri, tilattu uudet purjeet, genaakkerin sukka, tuuligeneraattori yms... Tuuligeneraattori on jo marinassa odottamassa, purjeet tulee huomenna aamulla. Nostimet on jo vaihdetty Dyneemaan. Kassitkin on jo pakattu, ainakin melkeen. Mahtaa siinä olla läpivalaisussa lentokentällä naurussa pitelemistä kun meidän kassit katotaan. On rosterinen Bruce ankkuri, ketjua, ankkuri ja ketju telinen, 2 ankkaroliinaa, tutkaheijjastin, heittoliina,15kg karttoja, sikaa, sika prässi, akkuporakone, poranteriä, poijuhaka, köysiä iso kasa, satamakirjoja kassillinen yms.. jaa juu oli siellä hiukan vaatteitakin... aika läjä n.130kg tavaraa.



 

AIS menee taas päälle heti kun päästään veneelle ja blogiakin päivitetään toivon mukaan hiukan nopeammin kuin edellisellä legillä. No puolustuksen sana on paikoillaan, ei oikein ollut aikaa päivittää kun koko aika oltiin menossa. Nyt on tarkoitus ottaa rauhallisemmin ja enemmän lomapurjehduksena.

Seikkailu jatkuu...

 

Scheveningen - Muiderzand

18.6.2013

Aamu alkoi aurinkoisena ja tyynenä, siis oikeasti tyynenä. Ei olla pläkää tällä matkalla nähty, aika hassun näköistä. Polttoaineen myynti piti aueta 7-8 aikaan mutta kahdeksalta ei näkynyt enää koko proomua. No VHF:llä kutsuin satamamestaria ja proomu oli kuulemma juuri tulossa takaisin. Aamiainen takakannella ja köydet irti, nyt alkaa tämän osuuden viimeinen matka.

 Tankkaaminen tapahtui suoraan proomusta

Ei olis uskonut että tämäkin meri voi joskus olla näin tasainen. Ensimmäinen päivä koko matkan aikana kun ei tarvinnut pitkiäkalsareita ja purjehdusasua, täydellinen päätöspäiväkeli. Oli oikein mukavaa körötellä koneella viimeinen 25 mailia Pohjanmerta.

 Amterdamin sataman suu

Jaahas ja ketäs se siinä taas on, no kissalanpojat tietenkin. Ja eiköhän taas mennyt totutulla kaavalla kaikki tarkistettiin mutta tällä kertaa huomattavasti ystävällisemmät virkamiehet kuin viimekertainen. Olivat kyllä ihmeissään kun heille ei oltu kerrottu edellisestä tarkastuksesta. No ei oltu keretty laittomuuksia kärräämään alukseen sitten eilisen tarkastuksen ja toivottivat hyvää matkaa.

Mihis sulkuun sitä sit pitäis mennä? Ei ole ketään ketä peesattaiskaan.

Löytyhän se oikea kolo meillekin, minun ensimmäinen sulku ikinä. Hannu ja Kalevi vanhoja konkareita. Ei sitten kauas liikuttu 30cm alaspäin.

Olenkohan minä nyt virallisesti kaislikkokippari kun ojassa ajelellaan?

Ja ette taas ikinä arvaa kuka meitä tuli taas morjestamaan, no kissalanpojat tietty. Tämä alkaa jo pikkuhiljaa naurattamaan. Ajoivat meidän perään ja kippari huusi jo kaukaa että tietää että meidät on jo tarkastettu 2 kertaa ja tämä ei ole kolmas kerta ja nauroi makeasti. Oli edellisessä tarkastuksessa unohdettu kirjata meidän kotisatama :) No kun kotisatama oli selvillä toivottivat taas hyvää matkaa ja ajoivat pois. Ollaan kaiketi tärkeitä vieraita Hollannissa kun näin paljon on saattajia :)

Ojanranta asunto, mukava tulla purkkarilla terassin reunaan.

Amsterdamin keskustan kohdalla oli kyllä ruuhkaa kylliksi, koko aika oli joku menossa johonkin.

Adrianan kaima näkyi AIS pitkään mut vihdoin löyty.

 Menossa viimeiseen sulkuun

Marina Muiderzand ei ole ihan mikään pikku paikka, veneitä n.1000kpl

Kunhan löydetään oma paikka G76 niin se on sit siinä 3 viikon ja 1600nm matka johon on mahtunut monen näköistä kokemusta. Tunteet oli pinnassa kun paikka löytyi ja köydet saatiin kiinni. Aika urakka! Mitä siihen sit vois enempää sanoa.

Suuri KIITOS todellisille merimiehille Hannulle ja Kaleville. Ilman heitä ei tästä unelmasta olisi koskaan tullut totta. Mitkään sanat eivät riitä kuvaamaan sitä kiitollisuuden tunnetta joka minulla on, KIITOS että jaksoitte uskoa tähän projektiin!

P.S

Toivottavasti Adriana löytyy samasta paikasta 2 viikon päästä kun uusi seikkailu Neidistön kanssa alkaa...